Tuottaja Veli-Pekka Heinosen vetoomus UMOn ympärivuotisen toiminnan puolesta

Vetoomus UMO Jazz Orchestran ympärivuotisen toiminnan puolesta 18.10.2018

Koko toimintahistoriansa ajan UMO Jazz Orchestra on säännöllisin väliajoin joutunut taistelemaan olemassaolostaan taloudellisten uhkien alla. Tällä hetkellä ollaan jälleen tässä tilanteessa. UMOn tärkeimmän rahoittajan, Helsingin kaupungin toimesta on laadittu erilaisia ehdotuksia orkesterin toiminnan järjestämiseksi tulevaisuudessa.

Arveluttavin malli on niin sanottu kuuden kuukauden malli, jonka mukaan orkesteri tekisi töitä kuusi kuukautta vuodessa. Toiset kuusi kuukautta soittajat saisivat tulla toimeen kuka milläkin tavoin.

UMO Jazz Orchestra on ollut jo pitkään yksi merkittävimmistä säännöllisesti toimivista big bandeista maailmassa. Sillä on tunnustettu asema niin Euroopan kuin Yhdysvaltojenkin jazzyhteisöissä. Huipputason kapellimestari- ja solistivieraat ovat voineet luottaa orkesterin osaamiseen. Kiitoksia on sadellut hioutuneesta soinnista ja teknisestä taidokkuudesta. Soittajisto edustaa koulutukseltaan ja taidoiltaan korkeaa kansainvälistä tasoa.

Maamme huippumuusikot, pitkäaikainen säännöllinen, lähes päivittäinen yhdessä soittaminen, vaativa, monipuolinen ohjelmisto, merkittävät kansainväliset solisti- ja kapellimestarivieraat, säännölliset esiintymiset – siinä tärkeimpiä avaimia UMOn hioutuneeseen, nyanssirikkaaseen sointiin. Ei ole sattuma, että laadukkaat sinfoniaorkesterit ympäri maailman soittavat lomakausia lukuun ottamatta säännöllisesti yhdessä. Korkeatasoiseen sointiin ei ole oikotietä. Ammatillisen osaamisen ja työskentelytapojen suhteen UMO vertautuu pitkälti sinfoniaorkesteriin. Kukaan edes hieman itsesäilytysvaistoa omaava ihminen ei ehdottaisi vaikkapa Helsingin kaupunginorkesterille kuuden kuukauden pestiä vuosittain.

Toiminnan supistuminen kuuteen kuukauteen merkitsisi automaattisesti valtion avun (VOS) pienenemisen. Samoin Yleltä tulevat konserttien tallennuskorvaukset tulisivat vähenemään, koska Yleä kiinnostavia konsertteja tulisi olemaan pakostakin vähemmän. Kuuden kuukauden malli tulisi aiheuttamaan negatiivisen kierteen orkesterin jo nyt tiukkaan talouteen.

Malli sotisi voimakkaasti yhtä UMO Jazz Orchestran perusajatusta vastaan. Yksi tärkeä perustelu niin sanotun kolmikantamallin (Helsingin kaupunki, Yleisradio, opetusministeriö) synnyttämisessä 1980-luvun alussa oli, että näin saadaan luotua 17 vakinaista, kuukausipalkkaista muusikkotointa myös kevyen musiin alueelle. Tätä seikkaa muun muassa Muusikkojen liitto painotti voimakkaasti. Kuuden kuukauden malli asettaisi kevyen musiikin jälleen entistä eriarvoisempaan asemaan klassiseen musiikkiin verrattuna. Kovin vähäpätöinen asia ei myöskään ole orkesterin muusikoilta ja orkesteritoimiston henkilökunnalta toimeentulon katkaiseminen puoleksi vuodeksi.

Maamme musiikkielämä alkoi 70-luvulla voimakkaasti tasapuolistua. Pop- ja jazzmusiikille ruvettiin vaatimaan tasavertaista asemaa klassisen konserttimusiikin rinnalle. Vuonna 1973 mietintönsä jättänyt orkesterikomitea päätyi muun muassa ehdottamaan, että alueellisten sinfoniaorkestereiden verkostoa tulisi täydentää alueellisesti toimivilla big bandeilla. Mietinnön puitteissa suoritettiin erilaisia kokeiluja, mutta vain UMO Jazz Orchestra on selvinnyt näihin päiviin saakka kiinteänä, kuukausipalkkaisena orkesterina. Mitenkään vanhentuneita eivät 70-luvun vaatimukset musiikkielämän tasapuolistumisesta ole tänä päivänäkään.

UMO on yli nelikymmenvuotisen toimintansa aikana tuonut kansainvälisyyttä Helsingin musiikkielämään erilaisten solisti- ja kapellimestarivierailujen muodossa. Tämä kansainvälisyys on säteillyt myös maakuntiin erilaisten kiertueiden kautta. Kansainväliset kiertueet ja konsertit ovat puolestaan lisänneet maailmalla Suomen tunnettavuutta jazzmaana.

UMO on luonut jatkuvuutta kotimaiselle big band -toiminnalle, jonka keulakuvaksi orkesteri on kauan sitten kohonnut.

Orkesteri on toiminut 80-luvun alusta saakka merkittävänä koulutusinstituutiona nuorille, lahjakkaille jazzmuusikolille, jotka ovat päässeet hiomaan taitojaan orkesterin riveissä erilaisissa määräaikaisissa soittotehtävissä.

UMO on pyrkinyt vuosikymmenien ajan työllistämään mahdollisimman paljon kotimaisia säveltäjiä ja sovittajia. Tällä on ollut suuri merkitys, koska Suomessa ei ole kovinkaan paljoa mahdollisuuksia kirjoittaa isoille kokoonpanoille. Näin syntynyt orkesterin nuottikirjasto on kansainvälisestikin merkittävä.

Kuuden kuukauden malli helpostikin puolittaisi tulevaisuudessa edellä luetellut saavutukset. Ympärivuotinen työskentely sen sijaan toisi jatkuvuutta orkesterin toimintaan aivan eri tavalla kuin puolen vuoden periodi. Ympärivuotisuus turvaisi orkesterin täysipainoisen taiteellisen kehityksen ja takaisi orkesterin pysymisen mukana alan kansainvälisessä kehityksessä.

UMO Jazz Orchestran toiminta on vuodesta 1975 lähtien tuottanut valtava määrän konsertteja, radionauhoituksia ja levytyksiä, ulkomaan kiertueita ja tuonut Suomeen häkellyttävän määrän ulkomaisia vieraita suoraan jazzin huipulta. On myös tärkeää huomioida se seikka, että orkesteri on yksi muuntautumiskykyisimmistä big bandeista maailmassa; tyylillistä notkeutta löytyy perinteisistä swing-klassikoista klassiseen kokeelliseen musiikkiin.

Silloin kun jonkin organisaation toiminnassa ollaan supistusten ja pahimmassa tapauksessa lopettamisen äärellä, aikaisemmat, loisteliaat saavutukset eivät päättäjien silmissä usein saa kovinkaan paljon painoa. Nämä UMOn tekemiset ovat kuitenkin huikea todiste siitä, että orkesteri jatkossakin yltää merkittäviin, taiteellisesti monipuolisiin suorituksiin, jos sen toimintaedellytykset turvataan.

Nyt orkesterille tulisi taata työrauha ympärivuotiseen toimintaan ja rauhassa miettiä, minkälaisia rahoitusmahdollisuuksia (opetusministeriö, säätiöt, EU:n projektikohtaiset tuet jne.) voisi löytyä helpottamaan Helsingin kaupungin arvokasta tukea orkesterille. Tärkeää olisi myös miettiä, millä tavalla kaupunki saisi entistä paremmin PR-hyötyä orkesterista ilman, että sen itsenäinen taiteellinen linja olisi uhattuna.

UMOn perustaminen on aikoinaan ollut merkittävä kulttuuriteko ja tärkeää on myös se, että hanke on käynnistynyt muusikkojen toimesta, jotka pitivät orkesteria itsenäisesti hengissä usean vuoden ajan aiemmin mainitun kolmikantamallin synnyttämiseen saakka. Toivottavasti erilaiset ehdotukset UMOn toiminnan uudelleen järjestämisestä eivät ajaisi orkesteria 40 vuoden takaiseen lähtöruutuun. Suomella ei kulttuurimaana ole varaa heikentää UMOn kaltaisen organisaation toimintaa tai jopa ajaa sitä alas.

UMO tulisi säilyttää edelleen yhtenä nimen osana, koska kyseessä on kulttuurin alalla selvä brändi, jota on kasvatettu yli 40 vuotta. Kaupallisella puolella näin vanhoista brändeistä ei kovinkaan helposti luovuttaisi. Toki päärahoittajan Helsingin kaupungin tulisi jotenkin näkyä nimessä.

Veli-Pekka Heinonen
tuottaja, eläkkeellä
(UMOn Ylen suuntaan tekemien konserttien tuottaminen)

 

Lue myös:

* Jazzmuusikot ry:n vetoomus UMOn puolesta
* Suomen big band -yhdistys: UMOn rahoitus on turvattava
* Avanti! ry:n kannanotto
* Muusikkojen liiton liittovaltuuston lausunto: UMOn tulevaisuus turvattava

* Kotimaisten ja ulkomaisten muusikkojen musiikin parissa työskentelevien lausuntoja 
* Suomen Sinfoniaorkesterit ry: UMOn työrauha ja taiteellinen huipputaso turvattava 
* UMOn muusikoiden kannanotto Helsingin kaupungin konsernijaoston päätösesitykseen 


Uutisia:
12.12.2018 Suomen Musiikintekijöiden Pro Musiikintekijät -tunnustus UMOn taiteelliselle tiimille Lue lisää ›
29.11.2018 Muusikkojen liiton tunnustuspalkinto 2018 UMOlle Lue lisää ›
16.11.2018 Esko Linnavalli big band -sävellyskilpailu taas ensi keväänä Lue lisää ›
Siirry uutisarkistoon ›