Suomen Musiikintekijöiden Pro Musiikintekijät -tunnustus UMOn taiteelliselle tiimille

Suomen Musiikintekijät ry haluaa vuosittain kiittää tahoa, joka on toiminnallaan edistänyt suomalaisen kevyen musiikin asemaa – tänä vuonna kunniamaininta myönnettiin UMOn taiteelliselle tiimille. Vuonna 2018 taiteelliseen tiimiin ovat kuuluneet Jouni Järvelä, Kirmo Lintinen, Mikko Hassinen ja taiteellinen neuvonantaja Kari Heinilä.

UMO on Suomen ainoa täyspäiväinen ja julkisrahoitteinen jazzmusiikkia esittävä yhtye. UMOa on viime vuosina vaivanneet taloudelliset haasteet. Tästä huolimatta UMO on kuitenkin tarjonnut yleisölle jatkuvasti vaihtelevia, monipuolisia ja korkealaatuisia konserttielämyksiä. Lisäksi muusikoiden sekä säveltäjien näkökulmasta UMOn koulutuksellinen ja työllistävä asema on ollut merkittävä jo vuosikymmenien ajan.

”llman UMO:n kaltaista opinahjoa olisi suomalaisen jazzmuusikkouden yleinen taso eittämättä tuntuvasti heikompi”, toteaa Suomen Musiikintekijöiden hallituksen jäsen, säveltäjä Pessi Levanto. Hän täsmentää, että vaikka taloudellisiin haasteisiin on toistaiseksi löytynyt ratkaisu, on huomionosoitus tarpeen.

”Kiitos UMOlle, jonka ainutlaatuinen asema suomalaisena jazzmusiikin instituutiona ja opinahjona on merkittävä. Kunnioitamme myös sitä sitkeyttä, jolla orkesterilaiset ovat vaikeuksista huolimatta jatkaneet inspiroitunutta yleisötyötä ja jazzperinteen vaalimista”, Levanto sanoo.

UMOn taiteellinen tiimi on otettu kunniamaininnasta. ”Saamamme kunniamaininta tuntuu erityisen hyvältä juuri nyt, koska jo jonkin aikaa jatkunut epävarmuuden tila UMOn tulevaisuudesta on asettanut haasteita taiteellisen sisällön laadukkaalle toteutumiselle. Hankalista ajoista huolimatta olemme tässä nähtävästi onnistuneet, mutta emme pelkästään suunnittelijoina vaan koko UMO-organisaationa”, toteaa UMOn taiteellisen tiimin jäsen, kapellimestari Mikko Hassinen. Kiitos kuuluu hänen mukaansa myös muusikoille ja musiikintekijöille.

”Haluamme erityisesti kiittää kaikkia UMOlle musiikkia säveltäneitä ja sovittaneita taiteilijoita. Loppujen lopuksihan musiikin henkeen ja toteutumiseen eniten vaikuttavat muusikoiden luovuus ja heidän yhteissoittonsa, mutta myös heille kirjoitetun musiikin laatu ja taiteellinen syvyys”, toteaa UMOn taiteellisen tiimin jäsen, kapellimestari Mikko Hassinen.

Pro Musiikintekijät -kunniamaininta jaetaan vuosittain henkilölle tai taholle, joka on edistänyt suomalaisen kevyen musiikin asemaa.

Kuvassa Mikko Hassinen
Kuva: Heikki Kynsijärvi

Muusikkojen liiton tunnustuspalkinto 2018 UMOlle

Muusikkojen liiton vuoden 2018 tunnustuspalkinto on myönnetty UMO Jazz Orchestralle merkittävästä työstä suomalaisen big band -musiikin edistämiseksi sekä kotimaassa että kansainvälisesti. Palkinto on arvoltaan 5 000 euroa.

Suomen ainoan päätoimisen big bandin, UMO Jazz Orchestran rooli kotimaisessa jazz- ja rytmimusiikkikulttuurissa on keskeinen. 16-henkinen UMO tekee vuosittain noin sata konserttia ja tapahtumaa ympäri maan.

Muun muassa Emma-palkinnolla ja valtion säveltaidepalkinnolla palkittu UMO on julkaissut yli 50 albumia, ja sen ohjelmistoon kuuluu yli 3000 sävellystä. Ohjelmisto ulottuu jazzista souliin ja klassiseen musiikkiin, yhdistäen vanhaa ja uutta.

Matkan varrella UMO on konsertoinut jazzmaailman huippujen kanssa. Sen solisteina ovat vierailleet lukuisat jazzlegendat Dizzy Gillespiestä Natalie Coleen, Manhattan Transferiin ja Gregory Porteriin.

Heikki Sarmannon ja Esko Linnavallin vuonna 1975 perustama Uuden Musiikin Orkesteri UMO toimi osa-aikaisena big bandina vuoteen 1984 saakka, jolloin se muuttui kokopäivätoimiseksi ammattilaisorkesteriksi Helsingin kaupungin, Yleisradion ja Opetusministeriön välisen kolmikantasopimuksen myötä.

Toinen tärkeä virstanpylväs UMOn toiminnan vakiintumisessa oli Muusikkojen liiton kanssa tehty työehtosopimus, joka allekirjoitettiin vuonna 2002.

Tällä hetkellä UMO saa rahoituksensa Helsingin kaupungilta sekä Opetus- ja kulttuuriministeriöltä, ja sen omarahoitusaste on VOS-orkesterien joukossa verrattain korkea.

Marraskuussa 2018 Helsingin kaupungin konsernijaosto päätti, että UMOn toiminta jatkuu edelleen kokopäiväisenä, ja että sen nimi muuttuu UMO Helsinki Jazz Orchestraksi.

Kuva: Tero Ahonen

Esko Linnavalli big band -sävellyskilpailu taas ensi keväänä

Suomen Big Band -yhdistys ja UMO järjestävät kahdeksannen Esko Linnavalli big band -sävellyskilpailun jälleen keväällä 2019. Esiraati valitsee kilpailuun saapuneista kappaleista enintään 10 teosta, jotka esitetään finaalikonsertissa Savoy-teatterissa tiistaina 28.5.2019. Tässä konsertissa tuomaristo valitsee kolme palkittavaa teosta. Teokset kilpailevat anonyymisti alkukarsintavaiheessa, mutta finaalikonserttiin pääsevien kappaleiden säveltäjät julkistetaan.

 

Kilpailun säännöt
1. Kilpailuun voi osallistua kuka tahansa musiikin tekijä, paitsi kilpailun tuomarit.
2. Kilpailukappaleen on oltava ennalta esittämätön. Kukin säveltäjä voi osallistua kilpailuun yhdellä teoksella.
3. Kilpailukappaleen tulee olla kestoltaan 4–7 minuuttia. Instrumentaatio on big bandin vakiokokoonpano (2 alttosaksofonia, 2 tenorisaksofonia, baritonisaksofoni, 4 trumpettia, 4 pasuunaa, piano, basso ja rummut sekä kitara). Kaikki vaskien sordiinot sekä flyygelitorvet trumpettien vaihtosoittimina ovat käytettävissä. (Huom! Ei saksofonien sivusoittimia!)
4. Nitomaton partituuri sekä stemmat tulee toimittaa UMOon 15.4.2019 (postileiman päiväys) mennessä, osoitteella UMO Jazz Orchestra, Tallberginkatu 1 / 139, 00180 Helsinki. Kuoreen merkintä ”Esko Linnavalli big band -sävellyskilpailu”. Nuottimateriaali toimitetaan ainoastaan nimimerkillä varustettuna. Mukaan liitetään suljettu kirjekuori, jonka sisälle osallistuja laittaa omat yhteystietonsa: nimi, osoite, puhelinnumero ja sähköpostiosoite.
5. Palkinnot ovat: 1. palkinto 1500 euroa, 2. palkinto 1000 euroa ja 3. palkinto 500 euroa. Tuomaristolla on oikeus jakaa palkinnot toisinkin sekä jakaa myös erilaisia tunnustuspalkintoja.
6. Finalisteille ilmoitetaan osallistumisesta loppukilpailuun 10.5.2019 mennessä.
7. Finalisteille maksetaan matkat sekä majoitus kilpailun aikana. Matkat korvataan juna- tai bussilipun hinnan mukaan (2. lk). Ulkomailta tulevia tai ulkomaille meneviä matkoja ei makseta, mutta niihin voi hakea tukea erillisellä vapaamuotoisella hakemuksella Suomen Big Band -yhdistyksestä.
8. Finaalissa on mukana enintään 10 teosta, jotka esittää UMO, kapellimestari Antti Rissasen johtamana.
9. Finaalissa kappaleet arvostelee tuomaristo, jonka asettaa Suomen Big Band -yhdistys.
10. Kaikki finaaliin hyväksytyt kappaleet tulevat osallistumisen myötä Suomen Big Band -yhdistyksen käyttöön.
11. Kilpailuun toimitettuja teoksia ei palauteta, mutta finaalin ulkopuolelle jääneet teokset voi noutaa UMOsta toukokuun 2019 loppuun mennessä.

 

UMO changes name, keeps their permanent employment

UMO Jazz Orchestra and the city of Helsinki reached an agreement about the foundation’s economy and working conditions.

The city of Helsinki, the owner of UMO Jazz Orchestra, ordered a development research for the city’s only full-time big band in the spring of 2018. As a result of the study, the city council requested UMO to make a report of the effects of downsizing the work contracts from permanent positions to part-time jobs. UMO commissioned an independent, more thorough research that included also different employment models and other possible budget relieving actions.

During the fall of 2018, UMO has negotiated about the labor agreement terms with the Finnish Musicians Union and Avainta association. The negotiations resulted in an agreement, where the orchestra can retain their funding from the city and keep their permanent positions by cutting down their recording compensations. This corrective action, along with other reviving measures, will bring a saving of 12 %, which would have been the estimated rate of the part-time employment model. The UMO staff and the city council are both pleased with the outcome, and happy that the orchestra can continue their artistic work in peace.

As a handshake to the newly-affirmed co-operation between UMO and its hometown, the new name of the orchestra will be UMO Helsinki Jazz Orchestra. To improve the communication and interaction between the partners, they will also nominate a delegation to create a new strategy for the orchestra’s development.

Omistaja: UMOn toiminta jatkuu täysipäiväisenä, nimi muuttuu

UMOn omistaja, Helsingin kaupunki, tilasi UMOn kehittämistä koskevan selvityksen keväällä 2018. Selvityksessä nostettiin esille mm. UMOn toiminnan osa-aikaistaminen 50 prosenttiin. Helsingin kaupunginhallituksen konsernijaosto päätti 18.6.2018 kokouksessaan kehottaa UMOa selvittämään mm. osa-aikatoiminnan vaikutuksia säätiön talouteen ja valtionosuusrahoitukseen. UMO teetti oman selvityksensäjossa pureuduttiin tarkemmin erilaisten työaikamallien vaikutukseen mm. rahoitukseen.

Kuluneen syksyn aikana on neuvoteltu muusikoiden työehtosopimuksen ehdoista. Muusikkojen liiton ja Avainta ry:n välisellä UMOn työehtosopimusta koskevalla neuvottelutuloksella on päästy sopuun orkesterin taloutta tasapainottavista säästöistä. Kohteena ovat muusikoiden saamat tallennekorvaukset, joita leikkaamalla saavutetaan noin 12 %:n säästöt. Neuvottelutulos sisältää myös muita UMOn toimintaa tervehdyttäviä ja joustavuutta lisääviä, mm. työaikaan tehtäviä muutoksia. Neuvottelutuloksella saadaan aikaan samansuuruinen säästö kuin osa-aikaistamisella olisi saatu. Löydetty ratkaisu on koko UMOn henkilöstön kannalta hyvä, ja sen takana voidaan yhdessä seistä.

Konsernijaoston päätöksen mukaan myös UMOn nimi muuttuu, sillä omistaja haluaa nimensä paremmin esille. UMOn uusi nimi tulee olemaan UMO Helsinki Jazz Orchestra. Tämän lisäksi organisaation kehitystyötä jatketaan edelleen, mm. luomalla uusi strategia ja perustamalla valtuuskunta.

UMO-asiaa käsiteltiin Helsingin kaupunginhallituksen konsernijaostossa maanantaina 12.11. Konsernijaosto teki esityksen mukaisen ratkaisun, eli kehotti säätiön hallitusta jatkamaan säätiön toiminnan kehittämistä ja orkesterin rakenteen joustavoittamista raportissa esitetyn neuvotteluratkaisuvaihtoehdon pohjalta. Päätöstiedote on luettavissa kokonaisuudessaan täällä.

UMOn joukkorahoituskampanja ja tukikonsertti pääsivät tavoitteeseensa

UMOn pelastamiseksi toteutettu Kauan eläköön UMO! -kampanja saavutti tällä viikolla loppuhuipentumansa.

Finlandia-talolla maanantaina 29.10. pidetty tukikonsertti keräsi paikalle 1400 musiikin ystävää nauttimaan UMOn ja upean solistikaartin monipuolisesta musiikista ja orkesterin osaamista ja historiaa läpileikkaavasta kattauksesta. Konsertin yhteisöllinen ja yhteiseen tavoitteeseen kurkottava tunnelma oli käsinkosketeltava.

Huikean loppukirin saanut joukkorahoituskampanja keräsi mojovan 24.931 euron suuruisen potin ja sai taakseen 342 mesenaattia. Kampanjan myötä syntyi myös UMOn ystävät -yhteisö, johon liittyi yli 150 jäsentä. Ystäväklubin toiminta käynnistyy jo syksyn aikana ja luvassa on mm. mukavaa yhdessäoloa musiikin parissa.

Sekä konsertti että joukkorahoituskampanja saavuttivat tavoitteensa ja UMOssa ollaan tulokseen erittäin tyytyväisiä.

UMO kiittää tukemisesta ja hengessä mukana elämisestä lukuisia yhteistyökumppaneita, mesenaatteja, yleisöä, solistivieraita, muusikoita, kapellimestareita, sovittajia, säveltäjiä ja taustatiimiä. Ilman teitä pelastustalkoomme olisivat jääneet puolitiehen!

UMOn omistaja, Helsingin kaupungin konsernijaosto käsittelee orkesterin tulevaisuutta 12.11. pidettävässä kokouksessaan.

Kauan eläköön UMO!

 

 

 

Suomen Säveltäjät vetoaa UMOn rahoituksen ja nimen säilymisen puolesta

Suomen Säveltäjät ry pitää tärkeänä, että Helsingin kaupunki takaa UMOn toiminnan ympärivuotiset edellytykset. Vain näin UMO pystyy toteuttamaan jo vuosikymmeniä kasvatettua korkeatasoista ja monialaista tehtäväänsä alansa huippuorkesterina. UMO on myös ainoa jazzmuusikoita täysipäiväisesti ja virkasuhteisina työllistävä taho. Tämän lisäksi UMO tarjoaa työtä lukuisille freelance-muusikoille yli genrerajojen.

Samoin yhdistyksemme pitää välttämättömänä, että UMO pystyisi säilyttämään nimensä alkuperäisessä, vuosikymmenien aikana vakiintuneessa muodossaan. Paitsi että nimi on vahva ja vakiintunut brändi, se sisältää myös syvällisen merkityksen: UMO on koko historiansa ajan ollut uuden musiikin rajojen ylittäjä.

Suomen Säveltäjät ry on vuonna 1945 perustettu taidemusiikin säveltäjien yhdistys, jonka jäseninä ovat olleet kaikki merkittävät suomalaiset säveltäjät kunniajäsen Jean Sibeliuksesta kaikkiin tämän päivän valovoimaisimpiin ja kansainvälisesti tunnetuimpiin säveltäjiimme.

UMO on aina tarttunut innokkaasti ja onnistuen uuden taidemusiikin haasteisiin. Orkesteri on vuosikymmenien saatossa tehnyt yhteistyötä kymmenien yhdistyksemme jäsenten kanssa aina Paavo Heinisestä (s. 1938) Outi Tarkiaiseen (s. 1985). Laadukkaan ja korkeatasoisen yhteistyön tuloksena mm. Jukka Tiensuun UMOlle kirjoittama teos Umori on saanut Teosto-palkinnon.

UMO on kansainvälisesti ansioitunut, ennakkoluuloton ja häikäisevän monipuolinen orkesteri. Ydinalueensa jazzin lisäksi UMO ei arkaile heittäytyä populaarimusiikin ja jo mainitun nykytaidemusiikin haasteisiin. Suomen Säveltäjät ry toivookin, että Helsingin kaupunki takaa orkesterin korkeatasoisen taiteellisen työskentelyn jatkumisen ja vakiintuneen nimen käytön myös tulevaisuudessa.”

Suomen Säveltäjät ry
28.10.2018

 

Lue myös:

* Jazzmuusikot ry:n vetoomus UMOn puolesta
* Suomen big band -yhdistys: UMOn rahoitus on turvattava
* Avanti! ry:n kannanotto
* Muusikkojen liiton liittovaltuuston lausunto: UMOn tulevaisuus turvattava

* Kotimaisten ja ulkomaisten muusikkojen musiikin parissa työskentelevien lausuntoja 
* Suomen Sinfoniaorkesterit ry: UMOn työrauha ja taiteellinen huipputaso turvattava 
* UMOn muusikoiden kannanotto Helsingin kaupungin konsernijaoston päätösesitykseen 

”Suomen eeppisin jazzbiisi” syntyi UMOn mesenaattikampanjan myötä

UMO käynnisti keväällä 2018 joukkorahoituskampanjan, jonka kautta yleisö pääsi mm. osallistumaan uuden sävellyksen tekemiseen ja rahoittamiseen. ”Suomen eeppisimpään jazzbiisiin” pystyi hankkimaan esimerkiksi kappaleen kestoa, melodioita ja sointuja. Uuden sävellyksen punoi lopulliseen muotoonsa kuuden huippusäveltäjän porukka: Mikko Hassinen, Sampo Kasurinen, Jussi Lampela, Kirmo Lintinen, Atturi Rönkä sekä ryhmää vetänyt Ville Vannemaa.

Tutki sävellyksen partituuria täällä.

”Kokosin UMOn vakiosäveltäjien joukosta viisi henkilöä, joista tiesin että he ovat tyylillisesti todella laaja-alaisia ja että heillä on hyvä maku viedä biisiä suuntaan jos toiseen. Päädyin sävellysprosessissa sellaiseen ratkaisuun, että jokainen tekee biisiä omalla vuorollaan, muutama tahti kerrallaan. Jokaisella on käytettävissään neljä lyhyttä sävellysrupeamaa, joiden välissä biisi on kiertänyt kaikkien muiden kirjoittajien hyppysissä. Systeemi toimi todella mainiosti. Jokaisella oli juuri sopivasti valtaa vielä kappaletta itseään miellyttävään suuntaan – toisaalta radikaaleihin ratkaisuihin ei ollut varaa, sillä muutaman sekunnin päästä alkoi jälleen toisen säveltäjän vuoro.” Ville Vannemaa

”Aika lennokas kappale syntyi, ja todella ainutlaatuinen myös kaikille meille tekijöille. Tässä toteutuu hauskasti perinteinen kiertokirjeen ajatus: siitä mihin joku toinen on jättänyt lauseen kesken, jonkun toisen täytyy jatkaa. Prosessissa on myös terapeuttinen ulottuvuus, kun voi nojata viiteen kollegaansa.” Kirmo Lintinen

Kappaleeseen hankitut ainekset ja niiden säveltäjät/rahoittajat:

Aloitussävellaji: F-duuri (Niilo Toivonen)
Sooloinstrumentti: alttosaksofoni (Ville Savolainen)
Intervalli: tritonus (Valtteri Pokela)
Sointu: Dm (Asko Metsola)
Sointu: Dominanttiseptimisointu (Ilkka Laurmaa)
Sointu: Dm7 (Niilo Toivonen)
Sointu: Am7(b5) (Janne Niemi)
Sointu: Em7 (Ville Savolainen)
Sointu: G (Olavi Mensio)
Sointu: Ylinouseva septimisointu (Jari Tenhunen)
Sointu: Tristan (F, B, D#, G#) (Hannu Mikkola)
Melodia: G / G / E / F (R. Isoviita)
Melodia: Ais1 / F / As2 / Dis1 (Esa Hiltunen)
Melodia: F / G / A / C (Eino Hollmén)

Kappaleen kestoa rahoittivat:

Tosha Einiö
Annamari Haavisto
Keijo Karlsson
Sanna Katajavuori
Sofia Kerkola
Kristian Kiri
Eija Koivusalo
Tapani Kuusisto
Naiskuoro KYN
Eeva Pirkkala
Janne Rapola
Gerhard af Schultén
Terhi Siirala
Marko Sivén
Noora Stapleton
Julia Sundberg
Pertti Suuriniemi
Maria Teikari
Arja Terho
Aila Vierikko
Timo Vierikko
Annamari Vänskä
sekä muutama henkilö, jotka eivät halunneet nimeänsä julkisuuteen

Tuottaja Veli-Pekka Heinosen vetoomus UMOn ympärivuotisen toiminnan puolesta

Vetoomus UMO Jazz Orchestran ympärivuotisen toiminnan puolesta 18.10.2018

Koko toimintahistoriansa ajan UMO Jazz Orchestra on säännöllisin väliajoin joutunut taistelemaan olemassaolostaan taloudellisten uhkien alla. Tällä hetkellä ollaan jälleen tässä tilanteessa. UMOn tärkeimmän rahoittajan, Helsingin kaupungin toimesta on laadittu erilaisia ehdotuksia orkesterin toiminnan järjestämiseksi tulevaisuudessa.

Arveluttavin malli on niin sanottu kuuden kuukauden malli, jonka mukaan orkesteri tekisi töitä kuusi kuukautta vuodessa. Toiset kuusi kuukautta soittajat saisivat tulla toimeen kuka milläkin tavoin.

UMO Jazz Orchestra on ollut jo pitkään yksi merkittävimmistä säännöllisesti toimivista big bandeista maailmassa. Sillä on tunnustettu asema niin Euroopan kuin Yhdysvaltojenkin jazzyhteisöissä. Huipputason kapellimestari- ja solistivieraat ovat voineet luottaa orkesterin osaamiseen. Kiitoksia on sadellut hioutuneesta soinnista ja teknisestä taidokkuudesta. Soittajisto edustaa koulutukseltaan ja taidoiltaan korkeaa kansainvälistä tasoa.

Maamme huippumuusikot, pitkäaikainen säännöllinen, lähes päivittäinen yhdessä soittaminen, vaativa, monipuolinen ohjelmisto, merkittävät kansainväliset solisti- ja kapellimestarivieraat, säännölliset esiintymiset – siinä tärkeimpiä avaimia UMOn hioutuneeseen, nyanssirikkaaseen sointiin. Ei ole sattuma, että laadukkaat sinfoniaorkesterit ympäri maailman soittavat lomakausia lukuun ottamatta säännöllisesti yhdessä. Korkeatasoiseen sointiin ei ole oikotietä. Ammatillisen osaamisen ja työskentelytapojen suhteen UMO vertautuu pitkälti sinfoniaorkesteriin. Kukaan edes hieman itsesäilytysvaistoa omaava ihminen ei ehdottaisi vaikkapa Helsingin kaupunginorkesterille kuuden kuukauden pestiä vuosittain.

Toiminnan supistuminen kuuteen kuukauteen merkitsisi automaattisesti valtion avun (VOS) pienenemisen. Samoin Yleltä tulevat konserttien tallennuskorvaukset tulisivat vähenemään, koska Yleä kiinnostavia konsertteja tulisi olemaan pakostakin vähemmän. Kuuden kuukauden malli tulisi aiheuttamaan negatiivisen kierteen orkesterin jo nyt tiukkaan talouteen.

Malli sotisi voimakkaasti yhtä UMO Jazz Orchestran perusajatusta vastaan. Yksi tärkeä perustelu niin sanotun kolmikantamallin (Helsingin kaupunki, Yleisradio, opetusministeriö) synnyttämisessä 1980-luvun alussa oli, että näin saadaan luotua 17 vakinaista, kuukausipalkkaista muusikkotointa myös kevyen musiin alueelle. Tätä seikkaa muun muassa Muusikkojen liitto painotti voimakkaasti. Kuuden kuukauden malli asettaisi kevyen musiikin jälleen entistä eriarvoisempaan asemaan klassiseen musiikkiin verrattuna. Kovin vähäpätöinen asia ei myöskään ole orkesterin muusikoilta ja orkesteritoimiston henkilökunnalta toimeentulon katkaiseminen puoleksi vuodeksi.

Maamme musiikkielämä alkoi 70-luvulla voimakkaasti tasapuolistua. Pop- ja jazzmusiikille ruvettiin vaatimaan tasavertaista asemaa klassisen konserttimusiikin rinnalle. Vuonna 1973 mietintönsä jättänyt orkesterikomitea päätyi muun muassa ehdottamaan, että alueellisten sinfoniaorkestereiden verkostoa tulisi täydentää alueellisesti toimivilla big bandeilla. Mietinnön puitteissa suoritettiin erilaisia kokeiluja, mutta vain UMO Jazz Orchestra on selvinnyt näihin päiviin saakka kiinteänä, kuukausipalkkaisena orkesterina. Mitenkään vanhentuneita eivät 70-luvun vaatimukset musiikkielämän tasapuolistumisesta ole tänä päivänäkään.

UMO on yli nelikymmenvuotisen toimintansa aikana tuonut kansainvälisyyttä Helsingin musiikkielämään erilaisten solisti- ja kapellimestarivierailujen muodossa. Tämä kansainvälisyys on säteillyt myös maakuntiin erilaisten kiertueiden kautta. Kansainväliset kiertueet ja konsertit ovat puolestaan lisänneet maailmalla Suomen tunnettavuutta jazzmaana.

UMO on luonut jatkuvuutta kotimaiselle big band -toiminnalle, jonka keulakuvaksi orkesteri on kauan sitten kohonnut.

Orkesteri on toiminut 80-luvun alusta saakka merkittävänä koulutusinstituutiona nuorille, lahjakkaille jazzmuusikolille, jotka ovat päässeet hiomaan taitojaan orkesterin riveissä erilaisissa määräaikaisissa soittotehtävissä.

UMO on pyrkinyt vuosikymmenien ajan työllistämään mahdollisimman paljon kotimaisia säveltäjiä ja sovittajia. Tällä on ollut suuri merkitys, koska Suomessa ei ole kovinkaan paljoa mahdollisuuksia kirjoittaa isoille kokoonpanoille. Näin syntynyt orkesterin nuottikirjasto on kansainvälisestikin merkittävä.

Kuuden kuukauden malli helpostikin puolittaisi tulevaisuudessa edellä luetellut saavutukset. Ympärivuotinen työskentely sen sijaan toisi jatkuvuutta orkesterin toimintaan aivan eri tavalla kuin puolen vuoden periodi. Ympärivuotisuus turvaisi orkesterin täysipainoisen taiteellisen kehityksen ja takaisi orkesterin pysymisen mukana alan kansainvälisessä kehityksessä.

UMO Jazz Orchestran toiminta on vuodesta 1975 lähtien tuottanut valtava määrän konsertteja, radionauhoituksia ja levytyksiä, ulkomaan kiertueita ja tuonut Suomeen häkellyttävän määrän ulkomaisia vieraita suoraan jazzin huipulta. On myös tärkeää huomioida se seikka, että orkesteri on yksi muuntautumiskykyisimmistä big bandeista maailmassa; tyylillistä notkeutta löytyy perinteisistä swing-klassikoista klassiseen kokeelliseen musiikkiin.

Silloin kun jonkin organisaation toiminnassa ollaan supistusten ja pahimmassa tapauksessa lopettamisen äärellä, aikaisemmat, loisteliaat saavutukset eivät päättäjien silmissä usein saa kovinkaan paljon painoa. Nämä UMOn tekemiset ovat kuitenkin huikea todiste siitä, että orkesteri jatkossakin yltää merkittäviin, taiteellisesti monipuolisiin suorituksiin, jos sen toimintaedellytykset turvataan.

Nyt orkesterille tulisi taata työrauha ympärivuotiseen toimintaan ja rauhassa miettiä, minkälaisia rahoitusmahdollisuuksia (opetusministeriö, säätiöt, EU:n projektikohtaiset tuet jne.) voisi löytyä helpottamaan Helsingin kaupungin arvokasta tukea orkesterille. Tärkeää olisi myös miettiä, millä tavalla kaupunki saisi entistä paremmin PR-hyötyä orkesterista ilman, että sen itsenäinen taiteellinen linja olisi uhattuna.

UMOn perustaminen on aikoinaan ollut merkittävä kulttuuriteko ja tärkeää on myös se, että hanke on käynnistynyt muusikkojen toimesta, jotka pitivät orkesteria itsenäisesti hengissä usean vuoden ajan aiemmin mainitun kolmikantamallin synnyttämiseen saakka. Toivottavasti erilaiset ehdotukset UMOn toiminnan uudelleen järjestämisestä eivät ajaisi orkesteria 40 vuoden takaiseen lähtöruutuun. Suomella ei kulttuurimaana ole varaa heikentää UMOn kaltaisen organisaation toimintaa tai jopa ajaa sitä alas.

UMO tulisi säilyttää edelleen yhtenä nimen osana, koska kyseessä on kulttuurin alalla selvä brändi, jota on kasvatettu yli 40 vuotta. Kaupallisella puolella näin vanhoista brändeistä ei kovinkaan helposti luovuttaisi. Toki päärahoittajan Helsingin kaupungin tulisi jotenkin näkyä nimessä.

Veli-Pekka Heinonen
tuottaja, eläkkeellä
(UMOn Ylen suuntaan tekemien konserttien tuottaminen)

 

Lue myös:

* Jazzmuusikot ry:n vetoomus UMOn puolesta
* Suomen big band -yhdistys: UMOn rahoitus on turvattava
* Avanti! ry:n kannanotto
* Muusikkojen liiton liittovaltuuston lausunto: UMOn tulevaisuus turvattava

* Kotimaisten ja ulkomaisten muusikkojen musiikin parissa työskentelevien lausuntoja 
* Suomen Sinfoniaorkesterit ry: UMOn työrauha ja taiteellinen huipputaso turvattava 
* UMOn muusikoiden kannanotto Helsingin kaupungin konsernijaoston päätösesitykseen 

UMOn tuoreita konsertteja katsottavissa Helsinkikanava.fi-sivustolla

UMOn ja laulajatar Aili Ikosen konsertti Blue Notes on Silver Screen – jazzia elokuvissa G Livelabissa maanantailta 10. syyskuuta on katsottavissa kokonaisena Helsinkikanava.fi-nettipalvelussa. 

Myös Helsingin kaupunginorkesterin ja UMOn Symphonic Ellington Musiikkitalolla tiistailta 18. syyskuuta on katsottavissa Helsinkikanavalla.

UMOn ja kitaristi Teemu Viinikaisen konsertti G Livelabista torstailta 11. lokakuuta on niinikään katsottavissa kokonaisena Helsinkikanavalla.

Stremaukset on toteutettu yhteistyössä Helsinkikanavan, Muusikkojen liiton ja G Livelabin kanssa ja 18.9. lisäksi yhteistyössä Helsingin kaupunginorkesterin kanssa.

Tutustu UMOn tallenteisiin myös Kuuntele ja katsele -sivulla.